Rahanpesu
3) luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, jonka varojen jäädyttämisestä toisen valtion toimivaltainen viranomainen on tehnyt yksilöidyn ja perustellun pyynnön, jos kyseisen valtion viranomaiset ovat uskottavan todistusaineiston perusteella aloittaneet kyseiseen luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön kohdistuvan esitutkinnan tai vaatineet rangaistusta teosta, joka Suomessa tehtynä ilmeisesti täyttäisi rikoslain 34 a luvussa säädetyn rikoksen tunnusmerkistön, taikka jos mainitun valtion tuomioistuin on tuominnut kyseisen henkilön edellä tarkoitetusta teosta;
EU:n uusi tietosuojalainsäädäntö annettiin 27.4.2016. Lainsäädännön tavoitteena on luoda Euroopan unionille ajanmukainen, vahva, yhtenäinen ja kattava tietosuojakehys. Lisäksi lainsäädännön tavoitteena on parantaa luottamusta online-palveluihin ja näin edistää EU:n digitaalista sisämarkkinoiden kehittämistä.
2) viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa;
Maksajan ja maksunsaajan maksupalveluntarjoajien on säilytettävä asetuksen 4—7 artiklassa tarkoitetut tiedot viiden vuoden ajan, jonka jälkeen tiedot on poistettava, jollei kansallisessa lainsäädännössä muuta säädetä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia säilyttämisen jatkamisen tai vaatia sitä vasta sitten, kun säilyttämisen jatkamisen tarpeellisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta on suoritettu perusteellinen arvio ja kun säilyttämisen katsotaan olevan perusteltua rahanpesun tai terrorismin estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi. Säilyttämisen jatkaminen ei saa kestää kauempaa kuin viisi vuotta (16 artikla).
Asetuksen mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietodirektiiviä. Ilmoitusvelvolliset saavat käsitellä henkilötietoja asetuksen perusteella ainoastaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjumiseksi (15 artikla).
Vaihtoehtoisena ratkaisuna rahanpesulaissa tarkoitettujen elinkeinonharjoittajien ja yhteisöjen, jotka välittävät rahapeleihin liittyviä osallistumisilmoituksia ja -maksuja, osalta on tarkasteltu näitä elinkeinonharjoittajia ja yhteisöjä neljännessä rahanpesudirektiivissä tarkoitettuina asiamiehinä, joille ilmoitusvelvollinen on ulkoistanut toimintaansa sopimussuhteen perusteella siten, että ne voitaisiin katsoa osaksi ilmoitusvelvollista. Esimerkiksi Ruotsissa, jonka rahapelitoiminta muistuttaa eniten Suomen järjestelmää, on päädytty tällaiseen ehdotukseen. Ruotsissa asiamiehet eivät ehdotuksen mukaan olisi ilmoitusvelvollisia, vaan niihin kohdistettaisiin valvontaa rekisteröitymisen perusteella, minkä lisäksi asiamiesten sopivuutta tehtävään arvioisi valvontaviranomainen. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen näkökulmasta, huomioiden Suomen rahapelisektorin erityispiirteet, on kuitenkin pidetty tarkoituksenmukaisempana säätää asiamiehet erillisiksi ilmoitusvelvollisiksi ja säätää niille voimassa olevaa lakia vastaavasti velvollisuus tunnistaa asiakas. Säännösten noudattamisen varmistamiseksi ehdotetaan myös, että asiamiestoimintaan kohdistuisi riskiperusteista valvontaa. Oikeusvarmuuden näkökulmasta tässä vaiheessa ei vielä ehdoteta hallinnollisten seuraamusten määräämismahdollisuutta koskemaan osallistumisilmoitusten ja -maksujen välittäjiä. Hallinnollisten seuraamusten laajentamista koskemaan näitä elinkeinonharjoittajia ja yhteisöjä tulisi tarkastella lähitulevaisuudessa sen jälkeen, kun valvonta on saatu järjestettyä ja sen riittävyyttä on voitu arvioida. Jotta asiakkaan tunnistamisvelvollisuus on mahdollista ulkoistaa, kolmanteen osapuoleen on kuitenkin välttämätöntä kohdistaa viranomaisvalvontaa.
PRH:n ja Verohallinnon tavoitteena on kehittää sähköistä asiointia erityisesti yhteisen YTJ:n sähköisten asiointipalvelujen kautta. PRH uudistaa samanaikaisesti sisäisiä käsittely- ja tieto-järjestelmiään. Verohallinnossa on käynnissä tietojärjestelmien uudistamiseksi Valmis–hanke, jossa korvataan vuosien 2014—2018 aikana nykyiset verotusohjelmistot yhdellä valmisohjelmistolla, GenTaxilla. Samalla verotuksen toimintaprosessit virtaviivaistetaan ja työn aikana toteutetaan verotusmenettelyä yksinkertaistavia ja yhtenäistäviä lakimuutoksia. Asiakastietojen hallinta siirtyy pääosiltaan GenTaxiin toteutuksen ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2016 alussa. Verohallinnossa on tehty periaatepäätös, jonka mukaan tulevaisuuden sähköiset asiointipalvelut rakennetaan nykyisen asiointialustan sijasta FASTin TAP-ratkaisun päälle.